Ahvenanmaan melontaretki 2017

Sipoon Kanoottiklubin ja Kanotklubben Wikingien yhteinen Ahvenanmaan retki 22.7.-5.8.2017. Edellisten vuosien melontaretkien jälkeen haaveilimme pitkästä koko Ahvenanmaan kiertävästä retkestä, jossa voisimme nauttia luonnon kauneimmista saarista vailla kiirettä. Keskustelun retkestä aloitimme elokuussa 2016, retken runko tarkentui syksyllä ja tammikuussa pidimme virallisen aloituspalaverin.

Suunnittelimme melovamme ensimmäisellä viikolla Suomesta Ahvenanmaan pohjoiskautta Maarianhaminaan ja toisella viikolla eteläkautta takaisin. Osallistujat voisivat meloa, joko ensimmäisen tai toisen tai molemmat viikot. Melojien ja kajakkien kuljetus Maarianhaminaan ja sieltä takaisin sujuu helposti matkustajalaivoilla. Ensimmäisen viikon melonnan arvelimme haastavammaksi pidempien ja avoimempien osuuksien takia.

Tasataksemme taakat ja vastuut jaoimme melontareitin päiväetappeihin. Jokaiselle päivälle valitsimme keskuudestamme päivän pomon hankkimaan kyseiselle etapille taustatietoa sekä suunnittelemaan ja johtamaan kyseisen päivän melonnan.

Kesäkuussa järjestimme viikonlopun pituisen harjoitteluretken Pyhtään ulkosaarille Musta- ja Pitkäviirille. Täällä harjoittelimme yhteismelontaa, pelastamista ja pelastautumista sekä testasimme varusteemme Ahvenanmaan kaltaisilla saarilla.

Ensimmäisen viikon ensimmäinen päivä 22.7.2017 Korppoo Jungfruskär

Osa meistä oli tullut jo edellisenä iltana ja yöpyi lähtöpaikan lähistöllä teltoissa. Lähtö/paluu paikaksi valitsimme Korppoon Verkanin vierasvenesataman, koska siellä sai autot pariksi viikoksi parkkiin ja sieltä sai palveluita ja vettä. Jos lautta-aikataulut sopivat, Houtskarin puolella lauttarannassa, Kittuisin leirialue voisi olla myös varteenotettava lähtöpaikka. Autojen pysäköinti sekä lähtö- ja paluupalvelut kannattaa pohtia valmiiksi.

Pääsimme liikkeelle pakkailuiden jälkeen puolelta päivin. Meloimme Finnön ja Käldersön välistä kapeikkoa pitkin ja kävimme poimimassa yhden geokätkön ennen isoa Turun/Naantalin väylää. Väylän ylitimme kapeasta kohdasta Kittuisin eteläpuolelta. Tuo väylä on sen verran paljon liikennöity isoilla aluksilla, että on syytä olla hyvin tarkkana kajakilla liikuttaessa.

Lounastauon pidimme Sandön koillisosassa olevalla pienellä hiekkarannalla.

Jatkoimme Storlandetin pohjoispuolelta saarten ja luotojen suojassa kohti Jungfruskärtä vaikkei keli ollut kovin paha. Ylitimme Kihdin 5-6 m/s sivuvastaiseen tuuleen (W-NW), ja saimme noista pienistäkin saarista vähän kevennystä. Kiersimme etelän/suojan puolelta sisään Hamnön ja Jungfruskärin väliseen suojaisaan kapeikkoon. Telttailulle näytti olevan runsaasti hyviä paikkoja, mutta suurin osa saaresta kuuluu Saaristomeren Kansallispuistoon telttailun ollessa sallittu vain sille osoitetuilla paikoilla. Jouduimme siis tyytymään samaan rantaan veneilijöiden kanssa. Huomasimme että osa veneilijöistä ei oikein osaa ottaa muita huomioon. Matkaa kertyi tälle puolikkaalle päivälle 32km.

Jungfruskär on todellakin käymisen arvoinen. Valitettavasti meille ei jäänyt aikaa kuin kiertää parin kilometrin luontopolku, mutta sekin oli jo itsessään hieno. Polku kulki varsin hyvin merkittynä niin lehdesniittyjen, parin vanhan tykin, rehevän lintulahden lintutornin, kuin rauhallisesti laiduntavien lehmien lomitse. Saarella viihtyisi mieluisasti kokonaisen päivän ja pidempäänkin.

Ensimmäisen viikon toinen päivä 23.7.2017 Jungfruskär Kumlinge Borgskär

Levottoman yön – kiitos ruotsalaisen veneseurueen – jälkeen heräsimme uuteen päivään Jungfruskärillä. Telttailimme vierasvenelaiturien välissä kalliolla ja lähimetsässä sopivan matkan päässä puuceestä.

Matkalla Kumlingeen pysähdyimme kerran nopealle tauolle leppoisan Kihdin ylityksen jälkeen. Kiersimme Rävskärin pohjoispuolisen kapeikon ennen Kumlingea.

Kumlingessa rantauduimme uimarannalle noin kilometri vierasvenesatamasta kaakkoon. Osa meistä jäi lounastamaan rannalle, osa lähti sataman kahvilaan & luontopolulle ja osa tietenkin geokätköille. Sunnuntaina kauppa oli jo sulkeutunut klo 13, mikä ei meitä harmittanut. Meloimmehan vasta toista päivää. Ylhäältä kalliolta radiomaston juuresta oli hienot näköalat merelle.

Lähtiessämme pysähdyimme vierasvenesatamaan täydentämään vesivarastojamme kuten teimme koko kahden viikon ajan aina, kun mahdollisuus tuli.

Kumlingesta meloimme koilliseen Ljugasholmsin ja Kumlingen saaren väliseen kapeikkoon. Suojan loputtua pääsimmekin melkoiseen vastatuuleen. Bärön kiersimme itäpuolelta ja rantauduimme Glada Laxeniin. Ravintolan annokset olivat tyylikkäitä. Olimme märkiä ja kylmissämme ja lämmitimme itsemme terassin lämmittimistä. Täällä maistoimme ensi kertaa Ålands pannkakaa. Glada Laxenissa WC-tiloissa on suihkukin, mutta mehän olimme vielä tässä vaiheessa suht raikkaita.

Glada Laxenin tytöiltä saimme tiedon, että näköalatorniin pääsee veloituksetta, joten suuntasimme kohti kukkulaa geokätkön kautta. Valitettavasti tornin portti oli kuitenkin suljettu, joten tyydyimme katselemaan, mitä kalliolta näki.

Bäröstä meloimme yöpaikkaamme Borgskärille. Koska Östra Borgskärillä oli mökki tai kalamaja, rantauduimme Västra Borgskärin itärannalle, jossa tasaisia telttapaikkoja kalliolla piisasi. Päivän melontamatka oli 40 km.

Ahvenanmaa 6

Ensimmäisen viikon kolmas päivä 24.7.2017 Borgskär Simskällä Väderskär

Maijan päivän meloimme Myrskyluodon Maijan teemalla.

Pitkän edellisen päivän jälkeen heräsimme hiukan tavallista myöhemmin. Pohjoistuuli puhalsi aamulla jo kohtalaisesti voimistuen illaksi navakaksi.  Rantakallioilla nautitun aamiaisen jälkeen lähdimme melomaan päivän pomon Maijan komennossa.

Suuntasimme Yxskärin sijasta Alskäretin ja Notskärin välistä länteen kohti Långrasketin eteläkärkeä, jossa pidimme ensimmäisen tauon. Lukuisat saaret meidän pohjoispuolella suojasivat meitä aalloilta. Täältä jatkoimme Långön ja Östra skäretista suojaa hakien Skimskällan lossin luo etsimään geokätköä. Kätkö oli laitettu noin 4 m korkeuteen huteran sauvan päähän. Sauva oli jo ruostunut emmekä uskaltaneet kiivetä kätkön luo.

Geokätkön jälkeen suuntasimme Östra ja Västra Simskälan väliseen salmeen Anni Blomqvistin synnyinkodin luo. Meidän meloessa rantaan Annin talossa kesäpäiviä viettävä kirjailija istui rannalla kirjaa lukien.  Hän esitteli meille ystävällisesti talon, jonka sisustus oli säilynyt sellaisenaan Annin ajoilta.

Ahvenanmaa 7

Annin talolta kävelimme tietä pitkin Myrkyluodon Maijan synnyinkotiin kahville. Kahvila on edelleen alkuperäisen suvun pitämä. Talon nykyinen isäntä kertoi meille talon historiikkia ja Maijan elämästä. Isäntä puhui samalla vahvalla Myrskyluodon Maijan televisiosarjasta tutulla murteella. Hän kutsui Väderskäriä Stormskäriksi. Kaikkea kirjassa kirjoitettua on näillä seuduilla tapahtunut, mutta kaikki ei ole tapahtunut Maijan perheelle. Isäntä varoitti meitä Väderskärin käärmeistä ja punkeista.

Simskällan salmesta jatkoimme voimistuvan pohjoistuulen puhaltaessa kohti Väderskäriä saarilta suojaa hakien. Meloimme ensiksi saarten sisälle suojaan etsien sieltä yöpymispaikkaa. Saarten välissä oli matalaa ja rannat pusikkoisia. Saaren pohjoisosassa olisi ollut runsaasti hyviä telttapaikkoja mutta alttiina navakalle pohjoistuulelle. Lopulta löysimme hyviä telttailupaikkoja Hemhamnin pohjoispuolelta. Toki Väderskärin etelärannalla olisi löytynyt myös pohjoistuulelta suojaisia telttapaikkoja.

Vädrskärissä tutustuimme Myrskyluodon Maijan filmiä ja sarjaa varten tehtyihin rekvisiittamajoihin. Tietenkin kiipesimme myös Maijan kalliolle, josta hän katsoi merelle odottaen miehensä paluuta pitkiltä kalareissuilta. Kännyköistä kuuntelimme samalla Mårtensonin tekemän tunnusmelodian.

Ensimmäisen viikon neljäs päivä 25.7.2017 Väderskär Saggö Geta

Pitkästä vastatuulesta väsyneenä nukuimme tunnin pidempään. Lähdimme liikkeelle vasta yhdeksän aikaan, vaikka tiedossa oli retken mahdollisesti pisin päivämatka. Etenimme karun kauniissa maisemissa länttä kohti, ilman havaintoa veneistä tai mökkiläisistä. Yksi melontaporukka bongattiin telttasaarestaan.

Kahden tunnin melonnan jälkeen tulimme Länsmansgrundin luonnonsatamaan, jossa pidimme lounastauon ja poimimme yhden helpon geokätkön. Länsmansgrund on kaunis saari, jonka poukamaan on helppo rantautua.

Saaressa on autiotupana toimiva kalamaja sekä tulipaikka. Saaren korkeimmalta kohdalta on hieno näköala.

Lounaan jälkeen jatkoimme länteen. Pohjoistuuli oli noussut, mutta saimme hyvää suojaa Saggön saaresta. Saggön ja Saggö ön välisessä salmessa pohjoistuuli nosti isoja aaltoja, ja käännyimme takaisin pukemaan kuivapuvut päälle. Saggö östä aina Getaan asti meloimmekin retken kovimmassa aallokossa; pohjoistuuli pääsi esteettä tuomaan tänne terveisiä Pohjanlahden perukoilta täysin kehittyneen aallokon muodossa. Isoimmat yksittäiset aallot olivat yli metrisiä. Rantautuminen Havsviddeniin oli mielenkiintoisen haasteellista tyrskyävien matalikkojen välistä.

Getan kulmalla Havsviddenin satama oli ehkä retken isoin pettymys. Lupaavan kuuloinen ravintola venesatamassa olikin 4 tähden ökypaikka, eikä haisevilla melontashortseilla kehdannut käydä pyytämässä hovimestarilta pöytävarausta! Selvästi ei melojien paikka. Niinpä söimme omia eväitä ja jatkoimme Getan rantaa länteen. Jyrkät rannat heijastivat isoa aallokkoa luoden mielenkiintoisen ristiaallokon. Alatuki oli suosittu harrastus tällä etapilla. Selvisimme yhdellä kaatumisella, ja reskutus sujui kaikin puolin mallikkaasti.

Kello hipoi jo kahdeksaa, kun tulimme Djupviken-lahden pohjukkaan. Päätimme silti vielä kävellä 5 km luontopolun Getan ja Djupviksgrottanin luolille. Luontopolusta löytyi huonosti tietoa etukäteen, mutta polku Djupvikenin pohjukasta oli koko matkan hyvin merkitty. Luolat ovat Suomessa ainutlaatuisen hienoja! Pidempääkin voisimme luolissa viihtyä, mutta aurinko laski jo. (Polun loppuosassa oli paljon mielenkiintoisia kohteita, joten jos aika on vähän, polku kannattaa kiertää vastapäivään.) Yövyimme polun varressa venelaiturin läheisyydessä; kuudelle teltalle paikkoja löytyi hyvin.

Ahvenanmaa 8
Getan kalliolla

Ensimmäisen viikon viides päivä 26.7.2017 Geta Enebo Högskär

Päivä valkeni tuulisena pohjoistuulen puhaltaessa edellistä päivää hitusen kevyempänä. Väsyneenä edellisestä päivästä päätimme keventää ja helpAhvenanmaa 9ottaa päivää. Nukuimme pidempään ja lähdimme kohti Enebon Cafe och Handverk (http://www.aland.net/enebo/) jättäen Dånön pohjoispuolen väliin. Dånön sillan länsipuolella on oiva maihinnousupaikka Geta Hamn muistokiven kohdalla. Sillalta kahvilaan on runsaan 500 metrin kävely. Kahvila avasi oven yhdeltätoista juuri sopivasti sinne saavuttuamme. Enebon Cafe och Handverk on hyvin aito vanha maalaistalo (suosittelen käyntiä). Talon emäntä tarjosi meille loistavaa oman pihan antimista tehtyä Ålands pannkakaa seljankukkamehun kera (ja kahvia). Nimensä mukaisesti kahvilasta voi ostaa käsintehtyjä käyttö- ja koriste-esineitä.

Täytettyämme vesipussimme jatkoimme matkaa saarten suojassa. Torsholman luoteispuolella löysimme suojaisan poukaman, jonne nousimme lounaalle. Tauon jälkeen jatkoimme länttä kohti matalikolta toiselle. Matalikot suojasivat meitä pohjoistuulen aalloilta. Yöpymispaikan löysimme Högskärin eteläkärjestä. Saari on todella upea kuten myös alun perin katsomamme Hästskär. Högskärille oli pohjoistuulella helpompi nousta maihin. Matkaa kertyi 28 km. Illalla Heikka paistoi meille lettuja.

Ensimmäisen viikon kuudes päivä 27.7.2017 Högskär Signilskär Eckerö

Aamuksi tuuli tyyntyi lähes täysin. Lähdimme Högskäristä luotojen pohjoispuolitse länttä kohti. Matalille luodoille voi helposti nousta ihailemaan pienten kukkien sitkeyttä niiden kukkiessaan karuilla kallioilla. Pidimme lyhyen tauon Ängesskärin pohjoisrannalla. Meri on matalaa luotojen välissä ja siellä on paljon kareja. Tuulella karit tyrskyävät mutta myös pysäyttävät aallot, joten tätä kautta pääsee Signilskäriin tuulellakin.

Signilskärin Enskärin poukamassa hyviä rantautumispaikkoja on niukalti ja siksi rantauduimme veneennostorantaan. Enskärin karuilla kallioilla on miellyttävä kävellä ihaillen kalliokukkien kukintaa. Poukaman vesi avomerta lämpimämpänä tarjosi oivan uinnin.

Lounastauon jälkeen jatkoimme saarelta saarelle kohti Eckerön eteläpuolisia kalliota. Runsaan matkustajaliikenteen ansioista laivaväyliä kannattaa ylittää huolella saarten ja reimareiden kohdalla.

Rantauduimme Postitalon viereiselle suurelle hiekkarannalle. Matalaa oli pitkälti, joten jouduimme jättämään kajakit vesijättömaalle kauaksi rannasta. Kävelimme katsomaan Postitaloa, jossa nautimme kahvia ja saimme vettä, jota saa myös rannan vessoista (pohjoisrannalla). Google mapista näkemämme kauppa Storbyssä oli lopetettu ja viereinen kahvila kiinni. Ainoastaan paikallinen baari oli auki. Palvelu ovat siirtyneet Käringsundsbyhyn tai Hammarlandiin. Illalla meloimme yöpymään pohjoisimpaan Långviksbådarneista.

Ensimmäinen viikon seitsemäs päivä 28.7.2017 Eckerö Degersand Rankgården

Sade alkoi yöllä sataen vielä aamullakin lievästi. Aamiaispuuron keitimme teltan oviaukon edessä – itse istuen teltassa – teltan oven helmojen välistä puuroa sekoittaen. Kun saimme pakattua märät varusteemme kajakkeihin, huomasimme päivän pomon eli Heikin paistavan meille lettuja. Hyvinhän ne maistuivat sateellakin ja lämmittivät sopivasti. Heikin päivä alkoi – letuilla – mitenkäs muuten.

Ahvenanmaa 11

Lievän lounaistuulen keinuttamina meloimme Ahvenanmaan pääsaaren kivikkoisen ja pusikkoisen rannan vierestä Degersandiin. Leirintäalueelle päästyämme sade lakkasi. Degersandin ravintolassa söimme kalalounaan.

Lounaistuulen työntämänä suuntasimme saarelta saarelle kohti Hammaruddaa. Viimeisten saarten kohdalla tuuli oli voimistunut ja kääntynyt sivuvastaiseksi. Rantaa seuraten meloimme itää kohti jättäen geokätköt löydettäväksi seuraaville vierailuille. Rankgårdenille nousimme hakemaan geokätkön. Saarella oli sopivasti telttapaikkoja ja koska olimme 10 km päästä Maarianhaminasta, päätimme pystyttää leirimme saareen. Saimme sopivasti kuivattua varusteemme.

Ensimmäinen viikon kahdeksas ja toisen viikon ensimmäinen päivä 29.7.2017, Rankgården Maarianhamina Björkör Märrgrunden

Yövyimme ensimmäisen viikon viimeisen yön mahdollisimman lähellä Maarianhaminaa, jotta ehtisimme sinne aikaisin eivätkä toisen viikon melojat joutuisi meitä odottamaan. Ennen Maarianhaminaa matkustajalaiva tuli meitä vastaan Granön länsipuoleista väylää pitkin. Väylien ylitysten jälkeen meloimme Svinön ja Styrsön välistä vasta-aurinkoon Maarianhaminan itäpuolelle ja kohti Gröna Uddenin leirintäaluetta. Leirintäalueella täytimme vesisäiliömme, latasimme kännykät ja haimme kaupungin kaupoista muonatäydennystä toiselle viikolle.

Aamulautta Helsingistä saapui satamaan 4.15. Täältä seurueemme taapersi museolaivan Pommerin ohi aamulevolle näköalapaikan kalloille n 1km pohjoiseen saapumissatamasta. Täältä pystyimme orientoitumaan tuleviin maisemiin. Hyvän buffet-aamiaisen söimme 10 eurolla hotelli Adlonissa länsirannalla satamasta 300m pohjoiseen.

Tapasimme ensimmäisen viikon melojat Gröna Uddenin leirintäalueella Maarianhaminan itärannalla. Gröna Udden oli toisen viikon retken varsinainen aloituspaikka. Huoltorakennuksesta sai vettä ja ylärinteen kahvilasta pientä syötävää.

Lähdimme melomaan puolelta päivän. Rödhamnissa söimme etukäteen tilaamamme lounaan: savukalaa, perunasalaattia ja maukasta leipää.

8 m/s lounastuuli ohjasi meidät melomaan suojaisempaa reittiä Herröskatan kautta kohti hyvin kaunista Björköriä, joka on luonnonsuojelualuetta. Saimme varmistettua paikan vahtimestarilta etukäteen, että telttailu siellä EI ole sallittua. Pidimme siellä pienen tauon ja jatkoimme kohti Sältingskäriä, jossa oli tarkoitus yöpyä.

Paikka on kuulemma kaunis. Emme nousseet saarelle, koska keli pakotti meidät valitsemaan suojaisamman yöpymissaaren, Märrgrunden. Märrgrundetissa lensi Apollo perhonen.

Toisen viikon toinen päivä 30.7.2017 Märrgrunden Föglö Grisselskär

Sältingskärin pohjoispuolella olevasta Märrgrundenista meloimme pohjoisluoteeseen pitkin itäistä sisäränniä (Sommarö fladan) kohti Föglötä. Meillä oli kaksi vaihtoehtoa paeta kovaa tuulta: isompi läntinen ränni ja pienempi itäinen. Aiomme mennä läntistä reittiä, mutta navigointivirheen takia ajauduimme kauniimmalle itäiselle reitille. Loppuosa reitistä Föglön Degerbyhyn meloimme veneväylän vierestä.

Degerbyssä on lauttasataman pohjoispuolella kajakille maihinnousua varten hiekkainen rannanpätkä vierasvenesataman laiturin lähellä. Degerbyhyn tulee vuorolautta Svinöstä parin-kolmen tunnin välein. Satamassa on vesipiste ja WC, mutta ne ovat koodin takana – onneksi ovet olivat auki. Kauppa ja kahvila sijaitsevat venesatamassa, ravintola vähän kauempana. Kahvilasta saa myös ruokaa ja nautimme siellä Ålands pannkakaa (toisen viikon melojat ensikertaa).

Degerbystä lähdimme itään Kyrksundia pitkin kohti Föglön vanhaa harmaakivikirkkoa. Sen länsipuolella on maihinnousua ajatellen hyvin matala (mutainen) lahti, joka osoittautui olevan hevosaitauksessa. Kirkon itäpuolella on korkea venelaituri ja tämän itäpuolella hiukan etäämmällä paikka mistä pääsisi kajakilla rantaan. Kävelimme hevoshaan läpi kirkolle.

Kirkosta itään päin jatkettaessa Granön saarella on lintujen pesimäaikana 31.7. asti maihinnousukielto (luonnonsuojelualue). Yöpymissaareksi löysimme kirkkosalmen pohjoispuolelta tuulelta suojaisan Grisselskärin, joka oli oikeastaan kolme pientä ”saarta”, joiden välin loikimme kiviä pitkin. Tämä päivämatka oli noin 30 km.

Ahvenanmaa 12
Grisselskär

Toisen viikon kolmas päivä 31.7.2017 Grisselskär – Östra Långskär Örandet

Jatkoimme matkaa tuulisen yön jälkeen itää kohti ulkosaaristoa ihaillen. Pidimme lounaistuulen suojassa tauon Långkläppen saarella. Tuulen yltyessä käännyimme kohti Kyrkogårdsötä suojaisemmille vesille.

Tutustuimme Östra Långskärin kauniiseen ja herkkään luontoon. Saari on toiminut hiekanottopaikkana, mutta nykyään saariryhmä on luonnonsuojelualuetta eikä telttailu ole siellä sallittua. Jatkoimme Örlandet-saareen yöksi. Saari on kaunis ja poikkeaa alkupäivän kauniin karusta ja kallioisesta ulkosaaristosta. Örlandet-saaren kaunis hiekkasaari sopii mainiosti yöpymiseen tarjoten suojaa kaikilta tuulilta. Koko saari kannattaa kiertää kävellen ja ihastella saaren upeaa kasvillisuutta ja outoa istutettua metsää.

Tutustuimme Östra Långskärin kauniiseen ja herkkään luontoon. Saari on toiminut hiekanottopaikkana, mutta nykyään saariryhmä on luonnonsuojelualuetta eikä telttailu ole siellä sallittua. Jatkoimme Örlandet-saareen yöksi. Saari on kaunis ja poikkeaa alkupäivän kauniin karusta ja kallioisesta ulkosaaristosta. Örlandet-saaren kaunis hiekkasaari sopii mainiosti yöpymiseen tarjoten suojaa kaikilta tuulilta. Koko saari kannattaa kiertää kävellen ja ihastella saaren upeaa kasvillisuutta ja outoa istutettua metsää.

Ahvenanmaa 1
Östra Långskär

Toisen viikon neljäs päivä 1.8.2017 Örandet Föglö Brunnskär

Päivä valkeni kohtuullisella länsituulella. Parin vähemmän meloneiden melojien ranteiden vaatiessa lepoa suuntasimme saarilta suojaa hakien kohti Kökarin leirintäaluetta. Jätimme siis Kökarin itäpuoleisten saarten näkemisen seuraaville retkille. Kökarin pohjoispuolen veneväylillä purjehti useita veneitä, joten ylitimme väylän Östra Baggskärin ja Björnsöran itäpuolelta. Yhtä lailla yhteysalusten kulkua piti varoa.

Sandvikin vierasvenesataman (puh 045734 29242) kalliolla herkuttelimme kioskilta ostamamme savukampelat paikallisen leivän kera. Rannevaivaiset jäivät ihastelemaan Kökaria pyörien satuloiden päältä, muiden jatkaessa Kökarin itäisen salmen kautta kohti Söderbyn Peders Aplagårdia (puh 040 736 2498).

Tarhan veneranta on Söderbyn eteläisin vaja ja hyvin kyltitetty. Täältä saa kaikkea omenasta tehtyä ja nautimme tietenkin hyvää Ålandspannkakaa omenahillolla makeutettuna. Katsastimme heidän omenaviljelykset ja arvelimme vuoden omenasadon jäävän heikoksi. Tarhan pitäjä neuvoi meille hienoja melontakohteita ja hyviä telttailupaikkoja.

Aplagårdin jälkeen meloimme kovan länsituulen ja tarhan pitäjän neuvojen viitoittamana Husön ja Listenholmen välistä kohti Idön eteläistä poukamaa. Aikaa oli kulunut jo runsaasti, joten päätimme säästää Källskärin vierailun seuraavalle päivälle. Löysimme hyvän telttailupaikan Brunskärin itäkärjestä – toki kevyemmällä tuulella Korsön itäpuoleisilla saarilla löytyy parempia telttailupaikkoja.

Toisen viikon viides päivä 2.8.2017 Brunnskär Källskär Karlby  Snässkär

Aamulla me 12 melojaa lähdimme Idön eteläpuolelta Brunnskärin kaakkoisosasta Källskäriin, jossa rantauduimme koillisosan suojaiseen hiekka/kivirannalle. Hienon saaren erikoisuuksiin tutustuimme reilun 2 tunnin ajan. Saari on tutustumisen arvoinen luonnon aarteineen, ihmisen taiteellisen näkemyksen höystämänä.

Källskäristä jatkoimme matkaa suojaisasti Ängholmin ja Lindön itäpuolelta kiertäen pohjoiseen kohti Kökarin Karlbytä. Rannan ahtauden takia jouduimme hajaantumaan kolmeen eri rantautumispaikkaan tosin lähellä toisiamme. Karlbyssä lounastimme paikallisessa leipomossa ja kävimme kaupassa. Leipomo sijaitsi lyhyen kävelymatkan päässä rannasta. Söimme siellä maukkaan lounaan jälkiruokana herkullinen Ahvenanmaan pannukakku, nam!

Matka jatkui Kökarin pohjoisosassa sijaitsevaan Sandvikenin vierassatamaan, jossa täytimme vesivarastomme ja seuraamme liittyi kaksi rasitusvammatoipilasta. Kävimme tutustumassa Kökarin kirkkoon ja luostariraunioihin, jotka sijaitsivat Hamnön pohjoisrannalla. Rantautuminen pohjoispuolen kalliorantaan oli hieman haastavaa. Kirkko ja luostari ovat tutustumisen arvoinen.

Jatkoimme matkaa itään ja yövyimme isolle porukalle hyvin sopivassa Snässkärin saaressa – sen kaakkoisrannalla. Telttapaikkoja oli tarpeeksi ja saarella laidunsi lampaita.

Toisen viikon kuudes päivä 3.8.2017 Snässkär  Sandrevet  Kråkskär

Sääennuste lupaili tuulta samalla kun reittimme sisälsi tuulelta suojaamattomia avoimia etappeja. Valitsimme mahdollisimman suojaisan reitin ja päätimme edetä pyrähdyksin monine pienine taukoineen. Tälle pätkälle meillä oli vain yksi kartta. Navigoija Ilkka sai tutustua tauoilla kunkin pyrähdykseen, kun ensiksi Miikan ja Hansin kanssa sekä tuulien katselujen ja tunnustelujen jälkeen olimme valinneet pyrähdyksen reitin.

Reittimme kulki Snässkär – Alskär (1) – Klisharan – Söderhara djupet ylitys (avointa ”linkousta”) – Söderharun – Sandrevet – Kökarfjärden (aallokkomelonta 2 suoritettu) – Hamnskär – Bredskär – Alskär (2) – Alenskär – Kråkskär. Tarkan reitin tiesi meloessa vain navigoija – me muut seurasimme häntä sokkona. Kauheasti emme kuvia ottaneet meloessa, kun emme uskaltaneet irrottaa otetta melasta. Muutaman kerran oli eskimot lähellä ja taisi jokunen ärräpääkin kuulua. Tauoilla luodoilla saimme kuvattua hiekkasaarien kukkien loistoa samalla valmistautuen seuraavalle aallokkomelonnalle.

Ahvenanmaa 2

Alskärillä (2) levätessämme ja tavaroita auringossa kuivatellessamme ystävälliset moottoriveneellä ohi ajaneet kertoivat saarella olevasta tykistä. Osa meistä etsiytyi sinne Heikin valmistautuessa paistamaan naminamilettuja. Lettutauon lisäksi odotimme tuulen tyyntyvän. Sopivan ”lokosen” ilmaantuessa tuuleen laitoimme melat veteen ja meloimme lopulta tyytyväisinä (lue onnellisina) perille Kråkskäriin.

Yöksi oli ennustettu sadetta ja tyyntyvää. Monet meistä valitsivat telttapaikkansa avoimelle kalliolle edellisen sateen opettamana. Tällöin syntyvät lätäköt eivät kastele telttaa alta. Kajakit jätimme rantaan kuten edellisinä iltoina.

Illan pimetessä tuuli kuitenkin voimistui ja kääntyi puhaltamaan idästä mereltä. Tältä emme olleet suojautuneet. Epäuskoisina kääriydyimme aluksi makupussiimme ja odotimme tuulen tyyntyvän ennusteen mukaisesti. Teltan kepit taistelivat tuulta ja sadetta vastaan. Tuuli vain yltyi ja kolmen neljän aikaa tuuli kaatoi pari telttaa ja monien muidenkin piti nousta kiinnittämään telttansa tukevammin. Vaatteet ja makupussit märkinä siirsimme kaatuneet teltat, minne onnistuimme ne pystyttämään. Nouseva vesi ja aallokko uhkasi irrottaa kajakit rannasta. Siirsimme ne kauemmas rannasta. Onneksi sade ja tuuli olivat lämpimiä. Toivoimme, että aamun ennuste heikommasta tuulesta pitäisi paikkansa ja päästäisiin eteenpäin. Keskipäiväksi lupailtiin taas kovaa tuulta.

Toisen viikon seitsemäs päivä 4.8.2017 Kråkskär Lill-Gyltö

Aamulla herättyämme vähän ennen yhdeksää tuuli tyyntyi toviksi. Päätimme lähteä pikaisesti jatkamaan matkaa. Saimme varusteemme nopeasti kajakkeihin ja lähdimme melomaan. Ehdimme hyvin Lill-Gyltöön suojaan ennen tuulen voimistumista.

Päivän lyhyen melonnan aikana näimme hylkeen keskellä aavaa ja isosarvisen hirven uimassa saaresta toiseen. Kummasti jännittynyt aallokkomelontatunnelma rentoutui. Kuvia emme valitettavasti saaneet hylkeestä emmekä uivasta hirvestä. Missä kamera, kun se pitäisi olla kaulassa – sateelta ja vedeltä suojassa tietenkin.

Saavuimme Lill-Gyltööseen yhdeltä ja pystytimme leirimme Garbrielin kotisaaren rannalle. Saimme ripustettua vaatteemme ja varusteemme tuuleen kuivumaan. Gabriel tarjosi meille saunan ja maittavan illallisen heidän mökkinsä edustalla. Puusauna…puucee…ihminen ei muuta tarvitse kahden viikon eräilyn jälkeen.

Kiitos Gabriel

Toisen viikon kahdeksas päivä 5.8.2017 Lill-Gyltö  Korpoon Verkan

Aamulla nautimme retken viimeisen aamiaisen telttojen suojissa. Viimeinen lyhyt aallokkomelonta ja hiukan lisää melontaa saarten suojissa ja saavuimme onnellisesti perille Korppoon Verkaniin. Osaammekohan kotoutua ihmisten ilmoille.

Ihana Pertti muisti ladyjä maalissa ruusuilla. Santtu oli vastassa skumpan kanssa. Retkibudjettiin kertyneet ylimääräiset rahat törsäsimme Verkanin ravintola Buffaloon. Viimein saimme tavarat autoihimme ja pääsimme onnellisesti kotimatkalle.

Ahvenanmaa kartta

Ensimmäisellä viikolla 256 km ja toisella 208 km

Melojat: Elina Abendstein, Charlotta Bengs, Johanna Karppinen, Tuula Ketola, Eveliina Lahtinen, Maija Larjanko, Ulla Mansikka, Satu Satto, Jenni Väätäinen, Heikki Kämäräinen Ilkka Laine, Pertti Ryynänen, Santtu Päivärinta, Miika Silfverberg ja Hans von Bagh

Lisätietoja:

 

Vastaa